Lännenratsastus

Tästä löydät hieman lisää tietoja tästä mielenkiintoisesta ratsastuksen lajista - tervetuloa joukkoomme!

Oma ratsastusseuramme on LAPIN LÄNNENRATSASTAJAT - Western Riders Lapland ry, jonka
kotisivut löytyvät tästä.

 
kesällä ...

  ja talvella!


TUTUSTU LÄNNENRATSASTUKSEEN

Suitsintaa - hevosta pyydetään laskemaan päänsä, suitsien laitto on siten ensinnäkin
helpompaa ja hevonen on "mukana" alusta asti. Meillä tunneilla hevosia ratsastetaan
nivelkuolaimilla - tosin westernkuolaimilla, joissa teräs on ruostuvaa terästä, mikä taas
edesauttaa hevosen syljen eritystä. Koulutuksen edetessä hevosia yleensä ratsastetaan
kangella ja yhdellä kädellä, hevoset opetaan ns. neck-reiniin.

    
Lännensatulavyön kiinnitys poikkeaa englantilaisesta.

Lännenratsastuksessa hevosen muoto on matalampi ja ohjasote kevyempi,
hevosen tulee koottunakin kantaa itsensä ilman jatkuvaa kuolaintukea, kokoamisen aste riippuu
luonnollisesti myös hevosen rodusta ja rakenteesta .
Alla olevassa kuvassa ratsastaa Mari Laine Kouvolasta (kuva: Pasi Hiltunen)
tallimme Jojolla (suomenhevonen) kesäkuussa 2008.

 

Tässä Ellu peruuttaa Doriksella (quarterhevonen) lokakuussa 2008.
Lännenkoulutettu quarter ottaa hyvin takaosansa alleen ja peruuttaa vauhdikkaasti.

TAUSTAA JA SYVEMMÄLLE AIHEESEEN...
Yleistä

Suomessa lännenratsastusta (western riding) on harrastettu reilun parinkymmenen vuoden
ajan ja lajin harrastajia on tullut koko ajan lisää. Tänä päivänä lajin harrastajia löytyy lähes
joka puolelta Suomea ja muutamalla SRL:n hyväksymällä ratsastuskoululla on laji mukana opetustarjonnassaan.
SRL:ssa on oma lännenratsastusjaosto ja sen yhteystiedot löytyvät liiton sivuilta. Suomessa toimii myös useita
lännenratsastukseen "erikoistuneita" ratsastusseuroja.

Lisäksi maastamme löytyy useita talleja, jotka tarjoavat tuntitoimintaa, valmennuksia ja kursseja.
Suomessa käy useita ulkomaisia valmentajia vuosittain ja monet kotimaan ammattilaiset valmentavat ja
pitävät kursseja tilauksesta myös oman tallinsa ulkopuolella.

Mielenkiintoinen ja monipuolinen laji ...

Lännenratsastus on monipuolinen laji, jonka perusta on karjapaimenten arkielämän työssä ja lännenhevonen
onkin alun perin ollut työhevonen. 

Lännenhevosen koulutuksen perustana on maasta käsin tapahtuva hevosen käsittely joko pyöröaitauksessa
tai pitkän köyden avulla. Hevosen kanssa pyritään toimimaan yhteisymmärryksessä ja löytämään se yhteinen
merkkikieli. Kun tämä löytyy, ulospäin näkyvät merkit ovat lähes huomaamattomia ja hevosen ja ihmisen
yhteistyö saumatonta.

Lännenratsastusta voi harrastaa lähes kaikilla hevosilla rodusta riippumatta. Hevosen fysiikka ja psyyke
rajoittavat luonnollisesti kehittymistä tietyissä lajeissa ja Suomessakin kilpailujen huiput löytyvät pääosin
lajiin jalostettujen ja kehitettyjen rotujen joukosta, joita ovat mm. american quarter horse, paint
ja appaloosa. Lännenratsastuksen lajien monipuolisuus antaa kuitenkin jokaiselle mahdollisuuden harrastaa
lännenratsastusta. Ratsastajan kehittymisen myötä myös hevoselle asetettavat vaatimukset yleensä kasvavat.

 

... joka vie mennessään!
Me tutustuimme lännenratsastukseen vuonna 1998, jolloin luin lehdestä artikkelin asiasta ja siitä innostuneena
tilasin Ursula Turtiaisen ”storesta” (www.scanarab.net) Parellin Natural Horsemanship-kirjan ja aina vain kirjan
asiat kolahtavat eli samalla polulla ollaan!

 

Samana vuonna ostimme jo muutaman satulan ja muita varusteita, kävimme katsomassa Oulun Pokaalin
lännenratsastuskisat ja sieltä saimme yhteyden Tuomikosken Ratsutalliin Liminkaan (www.tuomikoskentila.com).
Sinä samaisena syksynä osallistuimme sitten itsekin ensimmäisille western-kursseille.

Vaikka meillä on ollut hevosia pitkään, nyt jo lähes kolmekymmenen vuoden ajan, niin lännenratsastus avasi
meille aivan uuden maailman toimia hevosten kanssa. Me muutimme omaa käytöstämme. Ja joka päivä nämä
omat hevosemme, niiden käytös ja tapa suhtautua ympäröivään maailmaan, osoittaa meille että olemme
oikealla polulla. Virheitä tehdään ja rapatessa joskus roiskuukin, mutta eteenpäin mennään.
Nelijalkaiset työtoverimme kyllä kertovat sitten kun oikein menee pieleen!
Tämä on meille luontainen ja  ainoa oikea tapa toimia hevostemme kanssa. Vapaalla ollessaan
ne tekevät hevosten hommia hevosten maailmassa ja töissä ollessaan ne tekevät myös hevosten hommia
- mutta ihmisten maailmassa.

 

 

                    Meille on tärkeää, että hevosemme saavat toteuttaa lajilleen tyypillistä käytöstä.

Elinikäistä oppimista!

Olemme kouluttaneet omia hevosiamme lännenratsastuksen opein, sekä maasta että ratsain.
Alla on muutama kuva ja sana myös maastakäsittelystä. Nuorista suomenhevosista kolme on saanut
satulan ensi kertaa täällä selkäänsä ja nuoret quarter-hevoset on päästy aloittamaan aivan alusta ja
ne opetetaankin satulaan varsin varhain. Vanhin puoliverinenkin on saanut este-elämänsä jälkeen
lännensatulan ylleen ja jog-harjoitukset ovat kehittäneet myös ratsastajan istuntaa! 
Lännenvarusteet ovat osoittautuneet käytännöllisiksi työkaluiksi. Tällä hetkellä tallissa on yksi 4-vuotias,
ja kaksi 2-vuotiasta quarteria sekä yksi 2-vuotias suomenhevosvarsa.

Pääosa asiakaskäytössä olevista hevosistamme on monitoimihevosia eli niiden on toimittava sekä
maastossa että ratsastuskentällä. Asiakashevosten päätyö on maastossa ja metsäpoluilla ja
maastoretkiä teemme myös melko kokemattomien ratsastajien kanssa. Tällöin hevosten on oltava
ehdottoman turvallisia ja meidän on voitava luottaa niihin kaikissa tilanteissa.
Asiakkaillemme painotamme myönteisen, mutta päättäväisen asenteen merkitystä sekä ennen kaikkea
yhteistyötä hevosten kanssa.

MAASTA KÄSIN RATSASTUKSEEN


 

Ennen ratsastukseen siirtymistä teemme hevosten kanssa asioita maasta käsin.
Olemme tehneet huomioita, että hevoset tarvitsevat tätä paljon vähemmän kuin ihmiset
- eli hevoset ovat nopeita oppimaan ja valmiita yhteistyöhön, enemmän aikaa vievät ihmisen
reaktiot sekä kyky ja ymmärrys lukea hevosta. Kuten ratsastettessakin, usein myös maastatyöskentelyssä,
me olemme yleensä aivan liian hitaita ja saatamme jatkaa asiaa, pahimmassa tapauksessa
"jankuttaa ja naputtaa" ... aivan suotta.
Ihmisen asema ykkös-yksilönä (johtajana) on selvää jokapäiväisessä käytöksessä.

Maastakäsin liikutetaan hevosta, totutetaan sitä uusiin asioihin, säkitetään,
väistätetään, taivutetaan. Varsojen kanssa vähän, turvallisesti ja muutama hetki silloin tällöin. 
 
 
 

Creamy Doris ja Playin Chic Lisa 4 kk. Pressussa ei ollut mitään kummallista eikä
ensihaistelun jälkeen edes mitään mielenkiintoista!

Riippuu täysin hevosesta kuinka paljon tai usein sen kanssa asioita käydään läpi.
Hevosilla on kasvaessaan eri vaiheita ja jokainen niistä on yksilö
- ei siis ole olemassa yhtä ja oikeaa kaavaa tehdä asioita.

   Scan Bay Peter tutustuu siltaan noin 2-vuotiaana,
se suhtautuu hyvin varovaisesti kaikkeen, minkä yli/päälle sitä pyydetään astumaan.
Puomit, pressut, silta - moni asia tuntui pelottavalta. Silti se rohkaistuu tekemään asioita.


Maasta tehdään samoja asioita kuin selästä:
  
Liikkeelle - hevonen kuuntelee ratsastajaa ja sen huomio on kiinnittynyt ihmiseen

   
Molempiin suuntiin - hevonen taipuu ratsastajan sisäpohkeen ympäri, "sisäohja" on löysä ja hevonen on herkistetty "pohkeelle".
Ihmisen tulee olla tarkka asentonsa, käsiensä, liikkeidensä ja katseensa kanssa - usein vähempikin riittää. Ellun ei tarvitse
koskea Dorikseen.

  
Creamy Doris ja pysähdys eli ratsastajan kädet alas, pysähdysavut
päälle ja hevosen annetaan pysähtyä.

Tässä saman ratsain: hevonen on verryttelyssä taipunut ratsastajan sisäpohkeen ympäri,
se hakeutuu tähänmuotoon itse sisäohjan ollessa löysä. Ratsastajan sisäkäsi on aavistuksen
ulkokättä edempänä. Vaikka hevosen pää on alhaalla eli muoto matala, se on aktiivinen takaa
ja polkee hyvin alle, sen vatsalihakset näkyvät, samoin yläkaulan lihas.