Im Memoriam

Hevosystäviä

Meillä on ollut ilo vanheta yhdessä hevosten kanssa. Sanommekin joskus ettei mikään ole niin viisas kuin vanha hevonen. Joidenkin kanssa yhteinen taival on päättynyt odottamatta ja yllättäen.

Näiden hevosten kanssa olemme viettäneet unohtumattomia hetkiä.

Doris, Lisa ja Kalle syksyllä 2011


Playin Chic Lisa 29.5.2008 - 21.3.2017 
Näin meille kävi, rakkaan pikku-Lisan kanssa. Lisasta voi lukea myös täältä.

Palomino Lisa on saanut viettää lapsuutensa täällä emän, mummon ja veljen seurassa. Se on matala, mutta tuhti quartertyttö, jolle kaikenlainen työnteko tuntuu olevan melko helppoa. Sillä on luontaisesti hyvä tasapaino ja liikkuminen on vaivatonta. Se on totutettu satulaan kaksivuotiaana, mutta varsinainen ratsastus on aloitettu vasta sen ollessa nelivuotias. Toivottavasti siitä on meille iloa vielä vuosiksi eteenpäin!
Lisa jäi hienon emänsä, Doriksen ainoaksi varsaksi.

Lisa 10 kk vanhana (kuva: Pasi Hiltunen)

Lisa 3-vuotiaana kesällä 2011
Lisa 4-vuotiaana kesällä 2012
Henna ja Lisa syyskuussa 2013 (kollaasin kuvat: Pasi Hiltunen)
Vasemmalla Lisa, keskellä sen emä Creamy Doris ja oikealla emänisä Boris (Bird Cherry Charm)

i. Playin Smarter
e. Creamy Doris
ei. Bird Cherry Charm



Vissitär 23.6.1999 - 20.6.2015
Pikku tamma Pohjanmaalta muutti meille viisivuotiaana ja heti ensimmäisenä joulusesonkina toimi Alpon rekiajokkina brittejä kyyditen aina vuoteen 2011 saakka. Rekiohjelmien lisäksi siitä kasvoi erinomainen maastoretkien vetohevonen lähinnä Hennan käyttöön. Se teki myös jonkun verran tunteja kentällä. Vissitär jätti meille hienon muiston eli mustan tammavarsa Elsan, toukokuussa 2008.

Nopsa-Jojo 21.7.1989 - 3.10.2013
Syksyllä tuli aika laskea vanha kumppani vapaaksi. Jojosta voi lukea lisää täältä 


Scan Bay Peter 2006 - 2012

Mitä tummempi taivas, sitä kirkkaammat tähdet - näinkin sanotaan.
Tämän hevosen kanssa vain "keväästä syksyyn"... Pikku - Pete.

Pete joulukuussa 2007 

Pete lokakuussa 2011
Näitä ikäviä asioita vain sattuu ja nämä ovat niitä hevoselämän synkimpiä puolia, isoja luopumisia. Surullista on ollut menettää kaksi nuorta hevosta samana vuonna. Paljon on kuvia ja paljon on muistoja.

Creamy Doris 2003 - 2012
Ellu, Doris, Helinä
Tähän minun on ollut vaikeinta valita kuvaa kunnes muistin, että otin kesällä 2011 tämän kuvan. Nämä kolme ovat vaikuttaneet toistensa elämään monella eri tavalla. Ja siinä samalla koko talliyhteisöömme, kiitos siitä.

Doris ostettiin meille maitovarsana, Ellu aloitti sen ratsutuksen hevosen ollessa 2-vuotias. Yhden Ellun ja Doriksen tarinan voit lukea tästä 


Pigall V 1979 - 2011
New Forestin poni "Kalle" (Pigall V) 1979 - 2011
Kalle on Ellun "elämäni Kalle". Yhteistä taivalta näille nuorille kertyi toistakymmentä vuotta. Kalle oli osaava este-, koulu- ja westernponi ja sillä on kilpailtu kansallisella tasolla.
Rehellinen, iloinen, työteliäs, käsittämättömän fysiikan omaava poni on opettanut Ellulle kaiken ratsastuksellisen perustan. Hevoslaumassa Kallella on aina ollut suuri rooli, sille on aina käynyt kaikki - kunhan ruokapaikasta ei tarvitse kiistellä.


Casper HOL 1984 - 2011
Pv-ruuna "Ludvig" (Casper HOL 1984 - 2011)
Casper haettiin Tammisaaresta marraskuussa 2004, opetusmestariksi. Tämä kansallisen tason hevonen onkin tehnyt sen työn parhaalla mahdollisella tavalla. Äärettömän hyvin peruskoulutettu, sivistynyt ja kokenut hevonen on ollut se Hennan "elämäni puoliverinen". Opetushevosena kesti tuonkin kuvassa näkyvän sisäohjassa roikkumisen...
Viimeiset vuodet sillä on ratsastettiin vain westerniä ja oli mukava tarjota sille se rentoutuminen ja "kyllä-tekemisen" ilo, minkä lännenratsastus hevosille voi antaa. Hieno, hieno hevonen,joka loppuun saakka jaksoi pitää lauman qh-oripojan kurissa ja herran nuhteessa. Ja edelleen leikki sen kanssa päivittäin.

Casper ja Kalle on haudattu vierekkäin, seuranaan Doriksen ja Martin emä, qh tamma Miss Cricket Pine aka Hiiri (1987 - 2011)

Millan-Manu
Manu toimi meillä useita vuosia rekihevosena ja kyllä se myös kiltisti kantoi ratsastajaa selässään. Manu jäi orvoksi jo muutaman päivän ikäisenä ja se kiintyi erityisesti tammoihin laumassa. Viimeisinä vuosina Manun hampaat alkoivat olla niin loppu ettei syöminen enää onnistunut ja se lopetettiin kesällä 2010.
Manu oikeassa työssään
Manu ystävänsä Doriksen kanssa - kunnon rapsutukset!
Terminaattori
Uskollinen Teemu toimi maastojen vetohevosena Luostolassa yli seitsemän vuoden ajan ja sen tapaturmainen kuolema tammikuussa 2010 jätti ison aukon laumaan. Teemu oli myös uuttera tuntihevonen, ja opetti monta ratsastajaa istumaan nautittavassa ja rauhallisessa jogissa.



Mister Sahuri
Sh-ruuna Sahuri (Mister Sahuri 1997 - 2009)
Luotettava ja turvallinen laumanjohtaja Sahuri menehtyi "kesken työpäivän" 30.7.2009 ja sen äkillinen poismeno järkytti ennen kaikkea meidän ihmisten elämää. Hieno, hieno hevonen, jolla oli kapasiteettia moneen asiaan...

Jospa kuolema tulisi aina näin - yllättäen ja pyytämättä
kivuttomasti ja hiljaa
lempeän  kesäillan auringon paisteessa,
pehmeän kanervikon katveessa.
Mitä muuta voi silloin tehdä
kuin silittää vielä lämmintä kaulaa
painaa pää laukkiotsaa vasten
ja hyvästellä hiljaa.

Minä riisun suitset viimeisen kerran
ja annan sinun mennä,
iso poika, minä annan sinun mennä.

(Kirjoittanut Henna 30.7.2009)



Omat kasvatit Takaressu (1988 - 2004), Sessan Severi (1988 - 2004) sekä
etualalla Sessan St. Peter (1990 - 2003)

Nämä hevoset ovat kaikki olleet mukanamme tässä Luostolla.

Ujo tyttökoira Kujo
asui perheessämme yli 15 vuotta, haudattiin kotipihalle 19.10.2011

Kujon emä oli Itäsiperian laika ja isä Karjalan karhukoira.

Kujon kanssa karpalossa 2011








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti