Viime sunnuntaina taisi olla kesän toistaiseksi lämpimin päivä. Poissa olivat sateet ja kosteus, tilalla leppeä tuuli. Hyttyset pakenivat varjoon ja oli juuri sellainen sopiva kesäpäivä, joita ei liikaa ole tänä kesänä ollut. Vaan iltapäivästä eteenpäin olikin sitten myös kesän ensimmäinen paarmapäivä.
 |
| Elsa kesäilee. |
Kesään mahtuu niin paljon: etukäteen toiveita ja unelmia, elettäessä toimintaa ja tunnelmia, jälkeenpäin muistoja. Ihana vuodenaika! Tietysti niiden muiden ihanien vuodenaikojen lisäksi.
Kaikki ei ole kaukana
vaikka joskus tulee niin ajateltua. Tarkemmin kun ajattelee, niin hevosasiossa oikeastaan mikään ei ole liian kaukana. On tullut vietyä tammoja lähes tuhannen kilometrin päähän astutukseen (ja poiskin haettiin), on käyty katsojina valmennusklinikoilla pääkaupungissa, karjakursseilla lehmiä ihmettelemässä 600 km päässä ja ratsastusvalmennuksissa monta kertaa vuodessa 400 km päässä. Itse asiassa Kalixiin Ruotsiin on matkaa vain reilu 300 km suuntaansa, joten mennessä kahvit Napapiiriltä ja menoksi.
Jean Luc Cornille tuli kauempaa eli 1980-luvulla Amerikkaan muuttanut ranskalainen vieraili heinäkuun alussa Pohjois-Ruotsissa. Maria Bucht järjesti pienessä Börjelsebyn kylässä sijaitsevalla tallillaan kolmen päivän ratsastusklinikan, jota olimme katsojina seuraamassa.
 |
| Kurssilla oli kahdeksan erilaista ratsukkoa, jotka saivat yksityisopetusta kolmena päivänä peräkkäin |
Joka päivä aloitettiin kahden tunnin teorialuennolla. JLC osaa tuoda tiedettä käytännönläheisesti kuulijoille, havainnollistaen hyvin esityksiään. Hän on tehnyt pitkän ja monipuolisen uran kansainvälisen huipputason ratsastajana ja valmentajana. Cadre Noir de Saumurista hän on valmistunut lähes viisikymmentä vuotta sitten. Sanojensa mukaan hänen suurin menestyksensä perustuu hänen intuitiiviseen kykyyn ymmärtää kunkin hevosen fyysinen ja henkinen tila menestystä seuranneena päivänä.
Tuo kyky yhdistettynä monipuolisiin tutkimuksiin tulee esille hänen Science of Motion -ohjelmassaan.
 |
| Vuosikymmenten kokemus ja tiedollinen kompetenssi yhdistettynä humaaniin ja huumorintajuiseen asenteeseen - loistavaa kuunneltavaa |
"Respect for Tradition Should not Prevent the Love Of Progress"
 |
| Maria ja JLC aamunavauksessa |
 |
| Aina hevosten parasta ajatellen |
 |
| Jokainen hevonen liikkuu eri tavalla |
 |
| Maria ja Sally |
Tällaisilla useamman ratsastus- ja valmennuskerran klinikoilla on hienoa nähdä se muutos ratsukoissa, mikä yleensä tapahtuu. Siksi näitä jaksaa seurata, aamusta iltaan.
 |
| Me tultiin Lapista. Meillä oli paljon pitkähihaista ja tummaa vaatetta mukana. Ne olivatkin sitten tarpeen, suojaamaan ihoa auringolta. |
 |
| Aina on hetki aikaa hellittelylle. Marian hevoset Sally (quarter-angloarabi) ja Amaretto (knabstrupinhevonen) |
 |
| Kauneus on katsojan silmissä 😁 ja tähän iskin heti katseeni Marian wade-satula suorastaan hehkuu kultaisen kutsuvana. |
on riittänyt 24 tuntia vuorokaudessa. Kesä on Lapissa tekemisen aikaa. Kun valoa on käsittämättömän paljon ja lämpöäkin välillä siedettävästi, ei malta pysyä pihalta poissa. Illalla on mukava miettiä kuinka kohta suitsait pihahommat on tehty, lantala tyjennetty, aidat korjattu ja uudet rakennettu, perunat istutettu, seinät maalattu, puut kaadettu, sahattu, pilkottu ja pinottu. Siinä välissä sitten ratsastetaan ilta-auringossa ja aamuisin juodaan hitaat kahvit terassilla.
Ja hyvin ajateltu, sehän on melkein tehty.
Ja hyvin ajateltu, sehän on melkein tehty.
 |
| Rankasavottaa. Alpo sahaa ja minä saan käyttää halkomakonetta. Se on hidas ja turvallinen, suorastaan meditatiivinen. |
 |
| Teme kaatoi vähän isompia puita, Alpo sahasi ja nyt minulla on muutakin kuin rankoja pilkottavana. |
 |
| Ihanaa aurinkoa. Joskus käytän enkkusatulaa, Elsan kanssa lähinnä oman istunnan suoristamiseksi, parantamiseksi |
 |
| Muutama metsäreissu ennen hyttyshyökkäystä . Tänä kesänä ne tulivat vasta heinäkuun puolella. |
 |
| Ruunat rupattelemassa ennen maastoreissua |
 |
| Kesän valo on ihana eri vuorokauden aikoina |
 |
| Heinäkuun paarmaton päivä |
Ja ne paarmat!
Niitä sai seurata ja tuntea kuumana kesäpäivänä. En tosin tunnistanut mikä noin 40:sta Suomessa elävästä paarmalajista eniten kiusasi. Akka-paarmalla on kuitenkin hyvä näkö- ja hajuaisti. Lisäksi sillä on makuaisti jaloissaan. Ja kuten niin usein, akalla on iso vastuu suvun jatkamisesta, joten vain ne imevät verta. Ukkopaarmat nauttivat kukkien mesiaterioita!
 |
| Pätkä häätää paarmoja |
Sitten kun paarma on saanut tarpeeksi imeä sitä verta, siitä voi tulla niin painava, että sen on laskeuduttava maastoon haihduttamaan vesi ja sulattelemaan veriannosta. Kohta se onkin valmis munimaan 100 -1000 munaa. Toukkavaihe paarmoilla voi kestää jopa pari vuotta, mutta aikuisena elävät vain muutaman viikon.
Mitä muuta ne ukkopaarmat tekevät kuin imevät kukista mettä? No ne tanssii! Alkukesän aurinkoisina aamuina ne tanssivat pikkuryhmissä, akat seuraavat tanssia ja valitsevat sitten sen komean ja rohkean, jonka kanssa poistuvat paikalta. *
 |
| Mesibaarit avoinna |
Sellainen paarmapäivä oli sunnuntaina, että veimme päivällä hevoset talliin muutamaksi tunniksi lepäämään. Kovin usein sellaista ei ole taidettu tehdä, en ainakaan muista.
Ensi viikosta ennustetaan lämmintä, saatamme jopa ylittää hellerajan täällä Lapissakin. Sitä kohti siis hymyillen - kaikki otetaan vastaan mitä annetaan. Jopa paarmat, jos on pakko.
* Paarmatietojen faktat olen poiminut Suomen Luonto-lehden artikkelista, jonka on kirjoittanut toimittaja Johanna Mehtola.
Ensi viikosta ennustetaan lämmintä, saatamme jopa ylittää hellerajan täällä Lapissakin. Sitä kohti siis hymyillen - kaikki otetaan vastaan mitä annetaan. Jopa paarmat, jos on pakko.
 |
| Kyllä kesää on vielä jäljellä! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti