sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Vapautettu, täysinpalvelleena

Jojo 21.7.1989 - 3.10.2013


Kaksi vuotta sitten juhannuksen kirjoitin näillä sivuilla ystävästäni Jojosta  .
Siitä tekstistä ei tarvitse mitään muuttaa, siihen tuli vielä kaksi kokonaista kesää yhdessä vietettäväksi. Nyt on sitten muistojen aika, onneksi niitä hymyn huulille nostavia muistoja on todella paljon. Takana 15 yhteistä vuotta, niistä 11 asiakaspalvelutehtävissä.

Matkailun monitoimipolle
Tuhansia rekiajeluasiakkaita, satoja maastoasiakkaita (vai enemmän?), satoja ratsastustunteja, talutusratsastusta, vankkuriajeluja. Aloittelevia ratsastajia, kokeneita ratsastajia, ensikertalaisia, tauolta palaavia, miehiä, naisia, pitkiä, lyhyitä, nuoria ja vanhoja.
Kun tarvittiin johonkin erityistehtävään joku hevonen, se oli Jojo. Tai matkailukuvauksiin joku hevonen, se oli Jojo. Turvallinen, luotettava ja huumorintajuinen.

Rekiajeluista Jojo sai luvan jäädä pois 2000-luvun puolivälin jälkeen sen massamatkailua kohti tuntemansa inhon vuoksi. Maastoretkiä se teki aivan viimeisiin vuosiin saakka.

Poikaporukassa
Laumassa Jojo on ollut aina helppo hevonen eli sen on voinut laittaa tarhaan kenen kanssa tahansa. Alkuun esitetty suuri machomainen ego oli yleensä päivän tai kahden päästä sitten jo tasaisempi. Siitä tuli rauhaisasta rinnakkainelosta nauttiva ruuna.

Kaveri loppuun saakka, Limbo
Monivuotinen kumppani Teemu (toinen työmies) etualalla lounastauolla
Kaikkien ratsastama

Hevonen, joka saa ihmiset ratsastamaan hyvin, on äärettömän arvokas opettaja. Jojo oli tällainen hevonen.
Kesäkarva oli muutama vuosi sitten kiiltävä ja tukkakin hyvin!
Hevonen, joka sai ihmiset olemaan rohkeampia ja tekemään luottavaisin mielin uusia asioita. Hevonen, joka sai ihmisen uskomaan itseensä - siihen, että ihminen kykenee, hevosen kanssa ja hevosen tähden.


Jojo elementissään, kantaen itsensä ja ratsastajansa

Ja tarvittaessa tässä seisotaan sitten vaikka maailman tappiin saakka.

Huumoria unohtamatta ...
Meitä on aika monta, jotka vielä vuosienkin jälkeen muistelemme kuinka hevonen voi laittaa ihmisiä 6 - 0. Kaikessa vilpittömyydessä. Ihan taatusti sai sitä mitä millonkin tuli tilattua.

Hoh-hoijaa saattoi Jojo sanoa. Tekipä ratsastaja sitten mitä tahansa.
Arvokkaat asiat
säilyvät sydämissä ja niiden ainutkertaisuuden ymmärtää.

Tällaisena me Jojon muistamme: töistä palaamassa, tyytyväisenä ihmisen vierellä kulkien.
Lopuksi, hyvä ystäväni Jojo
tänä kesänä yhteisen jäljellä olevan ajan pystyi vaistoamaan. Tänä kesänä ratsastin aika paljon maastossa pitääkseni Jojon mahdollisimman hyvässä kunnossa. Minulle jäi tunne, että ne olivat meille molemmille hyviä reissuja. Siellä tuli sovittua muutama asia myös sen pahan päivän varalle.

Nousin satulaan viimeksi reilu viikko sitten - pitihän alla olla se luotettava hevonen, joka ei hämmästy vaikka ratsastajan jalka on paketissa. Siinä tuli sitten kokeiltua kaikki askellajit ja molempien mielestä kaikki sujui hyvin.
Työmiehen tavoin, vielä päivää ennen lähtöä tällä kuluneella viikolla Jojo otti viimeisen ensikertalaisen selkäänsä. Se tutustutti vielä yhden uuden ihmisen erilaiseen ulottuvuuteen, yhteistyöhön hevosen kanssa.

24 vuotta, 2 kuukautta ja 12 päivää. Se on hyvä ikä työtä tehneelle hevoselle. Näinä yhteisenä 15 vuotena Jojoa varten ei ole koskaan jouduttu kutsumaan eläinlääkäriä, ei kertaakaan. Nyt tuli sen aika.

Nyt olet vapaa 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti