tiistai 29. marraskuuta 2011

Mustaa ja valkoista ja palava taivas

Täällä pallon laitamilla keikahtivat olosuhteet välillä melko lailla mustiksi ja harmaiksi. Valkeaa lunta on tullut odoteltua tavallista pidempään. Oma olokin vetäytyi välillä totiseksi kuin esi-isien kasvot mustavalkeissa kuvissa.


Suljetussa tilassa
Hevoset ovat kuivien arojen vapaita eläimiä. Kyky paeta nopeasti vaaran uhatessa on niille sisäänrakentunut ominaisuus. Kotieläimenä, aidattunakin ollessaan hevosella on tarve liikkua ja pitää pakoreaktionsa kunnossa. 

Hevosille on tuntunut kertyvän sisäistä energiaa samaan tahtiin kun sitä on itsestä valahtanut pihalle. 


Mustaa jäätä
Sateen pehmittämä maa jäätyi teräviksi möykyiksi ja hevoset varoivat, välttivät turhaa liikkumista.  Uudelleen lämmennyttä vettä valui lisää taivaalta alas ja kaiken peittikin sitten vahva ja tasainen jää. Hevoset kulkivat vielä vähän varovaisemmin, vielä vähän vähemmän. Mustavalkea maisema vajosi ajatuksiin. 

Mustavalkoista maisemaa, korvakuuloltakin tulkittuna
Värit palaavat takaisin
Ystävän pihalla, pallon toisella puolella (vaikka samalla pystyviivalla), punainen joulutähti kasvaa puuksi. Värit siellä pysyvät paikoillaan. Täälläkin sitten yhtenä aamuna taivas oli jälleen oma ihana itsensä.

Palava taivas
Kaikille jotakin

Tässä on näille kaikkea.

Ja meille muille: mustaa ja valkeaa, puu ja kuu ja joskus pieni palanen
palavaa taivasta. Kaikkea riittävästi.




maanantai 14. marraskuuta 2011

Sadan vuoden juttuja

Nyt on taas yksi sadan vuoden ennätys mennyt rikki. Sodankylässä on kirjattu säähavaintoja Ilmatieteen laitoksella jo yli sata vuotta ja koskaan sinä aikana ei ensilumi ole ollut näin myöhässä. 

14.11.2011
Omaan tähänastiseen elämään mahtuu toinenkin säätilaan liittyvä sadan vuoden ennätys, nimittäin vuosisadan kylmin päivä. Tammikuussa 1999 mitattiin Kittilän Pokassa -51,5 ° C. En tiedä paljonko virallinen luku silloin oli Sodankylässä, meillä kotona mittari oli kuitenkin jämähtänyt ihan pohjaan.

Tähtitieteelliset vuodenajat
Kun termiset vuodenajat  eivät tunnu nyt rimmaavan, niin täytyy uskoa noita tähtitieteellisiä vuodenaikoja. Ne johtuvat siitä, että maapallo kiertoradallaan vastaanottaa eri kuukausina eri tavalla auringon valoa.

Nyt on tähtitieteellinen syksy.
Muutaman kerran sadassa vuodessa Lapissa marraskuun alun päivälämpötilat ovat näin korkeinta kuten ne tänä vuonna ovat olleet.
Syksy meillä kestää noin 90 vuorokautta, päättyen 21.12. jolloin alkaa astronominen talvi. Silloin joko on lunta tai sitten ei. Tilastojen mukaan on.

Murkkupesä marraskuussa.
Keskimäärin siinä kuuluisi olla noin 15 cm:n lumipeite
Astronomisten vuodenaikojen pituudet eivät ole yhtäsuuria. Tämä taas johtuu maapallon ellipsin muotoisesta kiertoradasta, maapallo ei ole yhtä etäällä auringosta eri vuodenaikoina. Talvella maapallo kiitää radalla vähän nopeammin, koska se on lähempänä aurinkoa. Kesällä kiidetään vähän hitaammin.

Aurinkokiitoa marraskuussa 2011

Ja paras lopuksi: astronominen talvikin syksyn tapaan kestää noin 90 vuorokautta. Kevättä riittää jo 93 vuorokautta. Tähtitieteellistä kesää kestää kaikkiaan 94 vuorokautta.